Mää mää pää

Nyt on sitten nähty lampaita loppuelämän viikon tarpeisiin. Käytiin lauantaina 15.9 katsastamassa paikallisten farmareiden lampaiden kokoamista, réttir. Islantilaiset lampaat asustelevat koko kesän ajan villinä vuorilla, ja näin syksyn saapuessa ne pitää kerätä sieltä suojaan talvelta. Tähän hommaanhan islantilaiset eivät mitään koiria käytä, vaan hevosia. Ja mönkijöitä.

Lampaat ajetaan vuorilta isoihin aitauksiin, ja farmarit erottelevat joukosta omat lampaansa ja vievät maatiloilleen. Réttir ei olekaan ihan mikään pieni ja mitätön tapahtuma, joka koskee vain kyseisiä farmareita, vaan se on yksi syksyn suurimmista tapahtumista kullakin alueella: ihmisiä, sekä turisteja että paikallisia, virtaa kaupungeista letkakaupalla katselemaan ja osallistumaan lampaiden erotteluun. Ajoittain meno näytti aika hurjalta, kun pienet vaahtosammuttimen näköiset jantterit yrittivät raahata pakokauhun partaalla olevia lampaita oikeisiin aitauksiin, mutta ilmeisesti suuremmilta haavereilta vältyttiin. Välillä homma oli kyllä myös aika koomista, kun kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä, vauvasta vaariin, seisoskelee erotteluaitauksessa, lampaita juoksentelee ympäriinsä, japanilaiset kuvaavat intopiukeana kaikkea ja farmarit yrittävät saada lampaitaan kiinni. Mahtava tapahtuma! :D Koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, tässä pieni kuvapläjäys:

Nämä määkijät odottelevat erotteluvuoroaan isommassa aitauksessa

Kädet täynnä lampaita

Oikeaoppinen lampaanraahaus

Miss Naantalin Aurinkoinen paratiisissaan

Linssikoko ei valitettavasti riittänyt kuvaamaan kunnolla koko erottelualuetta, mutta kuitenkin, keskellä on siis tuo ympyränmuotoinen erottelualue, ja erotellut lampaat laitetaan porteista ulompana oleviin lohkoihin odottamaan siirtoa autoon

Astetta päheemmät sarvet

Lisää pullia uuniin

Suoraan surman suuhun

Mikan kosketus luontoon

Lauhkeina kuin lampaat odottamassa autokyytiä

Mikan kosketus luontoon, osa kaksi. Ja kyllä, nuo lampaat juoksi aivan hillitöntä vauhtia

Lammasratsastusta

Täältä määä tuun!

Ketteryys riittää isompiinkin hyppyihin

Lampaiden olympialaiset, here I come!

 "personal space" on lampaiden keskuudessa ihan yliarvostettua

Ensin autoon ja sieltä lihapataan

Nääkin on niitä lampaita

Islantilainen lammas on suora viikinkien tuomien lampaitten jälkeläinen, ja on vuosituhannen aikana sopeutunut täydellisesti Islannin luontoon ja olosuhteisiin. Tästä syystä islantilaisen lampaan villa on hyvin erityislaatuista, se on eristyskyvyltään ylivoimaista "tavallisen" lampaan villaan verrattuna. Näiden lampaitten annetaan lisääntyä ihan rauhassa keskenään ilman minkäänlaisia astutussuunnitelmia, eli värikirjo on hyvin laaja. Islantilaisen lampaan villasta tehdyt langat ja erilaiset käsityöt ovat hyvin suosittuja sekä paikallisten että turistien mielestä.

Kuuluisin islantilainen villatuote on varmasti islantilainen villapaita eli lopapeysa. Nämä valmistetaan yhtenä kappaleena, eli saumoja ei ole ollenkaan, ja kainaloista ylöspäin paitoihin kudotaan jonkinlainen kaarroke. Kuvioita on varmaan yhtä monta kuin tekijöitäkin, esimerkkejä voi katsella ylläolevista kuvista.

Kenellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä että minäkin haluaisin tuollaisen oman suloisen villapaidan, mutta ne ovat ihan törkeän kalliita, johtuen osaksi siitä että ne tehdään täysin käsityönä. Lankojakin kuitenkin myydään, ja erilaisia kuviokirjoja, joissa on sekä ohjeita että kuvia erilaisista paidoista. Vähän hotsittaisi kyllä molemmat, ostaa valmis paita ja koittaa tehdä toinen itse :D Tuollainen kuviokirjakin on varmaan pakko ostaa, ovat ne paidat vaan niin nättejä ihan vain katsellakin.

Loppuun spessukuva erilaisista islantilaisen lampaan värimuodoista. Muistakaahan taas lapsoset että kuvat saa klikattua isommiksi :)