Ja lisää lätinää koto-Suomen asioista :)
Kuten aiemmin mainitsinkin,
meillä on perinteisten lomakkeidentäyttö ja byrokratiahässäköiden
lisäksi muutama erityisempikin asia, josta on huolehdittava.
Ensinnäkin, asumme tällä hetkellä Loasin kaksiossa, johon emme
saaneet ketään luotettavaa alivuokralaista. Ei myöskään tuntunut
kovin houkuttelevalta idealta maksaa sikakallista vuokraa kahdesta
kämpästä, joista toinen olisi tyhjillään, eli tämä kämppä
lähtee kokonaan alta. Kaiken omistamamme roinan on siis löydettävä
itselleen jokin vaihtoehtoinen sijoituspaikka. Toisekseen, meillä on
kasa järjettömän ihania ja suloisia lemmikkejä, jotka eivät
valitettavasti noin vain lentele ympäri maailmaa omistajiensa
perässä. Kaikki eivät myöskään tunne samoja positiivisia
tuntemuksia näitä eläimiä (eikä varsinkaan niiden ruokaa)
kohtaan, joten väliaikaisen hoitajan on oltava hieman
karaistuneempi.
Eli siis. Kaksiollisen verran tavaraa
pitäisi saada jonnekin säilöön muutamaksi kuukaudeksi. Jos tuo
parisuhteen vähemmän naisellinen osapuoli onkin melko askeettinen
tavaramääränsä suhteen, niin allekirjoittanut onkin sitten
kerännyt sitä omaisuutta useammankin ihmisen edestä :D Vähennysoperaatio on kyllä sujunut yllättävän kivuttomasti (tosin olen satavarma että tulen joskus hamassa tulevaisuudessa itkemään katkerasti jonkun ei-niin-tärkeänä pitämänä tavaran perään) ja pakkaus on myös edennyt jouhevasti. Kun aloittaa jo kesäkuussa niin ei missään vaiheessa tule liian kiire :D Tavarat ovat myös hyvin löytäneet itselleen kodit, joko väliaikaiset tai uudet pysyvät. Muutaman kerran tuli ehkä mietittyä että mitä hittoa tälle kaikelle roinalle tekee, mutta meille ominaiseen ei jakseta ressata, kyllä ne asiat siitä itsekseen lutviutuu -asenteen mukaisesti kaikki on tosiaankin loksahtanut oikeinkin mukavasti kohdalleen.
Jänskättää myös aika paljon
takaisin tulo, koska meillä ei sitten tosiaan ole lainkaan asuntoa
Suomessa. Loasilla on takuutensa vaihtoonlähtijöiden asunnon
saannista, enkä sitä pelkääkään että jäädään kodittomiksi,
vaan lähinnä hirvittää millaista läävää sieltä sitten
tarjotaan. Jonotimme tosiaan yli vuoden vaihtoa toiseen kämppään
ja sitten tärppäsi niin, että olisimme kesäkuun alusta saaneet
uuden kämpän. Emme tietenkään viitsineet sitä ottaa vastaan,
koska kahden kuukauden päästä siitä pitäisi taas häipyä ja
Loasin täti sanoi sitten että juu tämä teidän pitkä
jonottaminen ja asunnon saaminen ”otetaan huomioon” sitten kun
tulette takaisin. Pistin niille sitten myöhemmin sähköpostia että
mitäköhän tämä huomioon ottaminen mahtaisi sitten käytännössä
tarkoittaa ja toinen täti vastasi että varmaan oli tarkoittanut
sitä että meillä on sitten tuo asuntotakuu. Että tosi hienoa hei
jee, tervetuloa Kourulan juoppokortteleiden kolmenkymmenen neliön
miniällökaksiot.
Minulta on mennyt ihan kokonaan usko
tuohon Loasin toimintaan. Tosiaan jonotettiin yli vuosi että
päästäisiin pois tästä läävästä missä nyt asutaan, eikä
minun soitteluillani kyllä ollut minkäänlaista vaikutusta.
Yritettiin sitten myös muuttaa VVO:lle, mutta ne eivät suostuneet
ottamaan meitä koska ehkä mahdollisesti jossain vaiheessa niille
saattaisi tulla putkiremontti. Että ei väkisin. Minä halusin myös
hakea muuallekin, mutta jostain syystä Mika ei koskaan oikein
lämmennyt asialle. Ja sitten saatiin päähämme lähteä
vaihtoonkin, niin ei koettu enää niin tärkeäksi koko muuttoa.
Olen silti edelleen katkera. Tiedoksi vain.
Eikä meillä ole myöskään kovin monia huonekaluja enää jäljellä, joten päästään sitten elämään jonkun aikaa vähän askeettisemmin kun palataan takaisin :D Sänky on, ja tiskikone, ne on kaikkein tärkeimmät :D Muihin ehtii kyllä hyvin kerätä rahaa ja katsella sopivia vähän pidemmänkin aikaa.
Meidän ihanat liskomukset. Näitä on
tällä hetkellä kaksi aikuista ja kahdeksan poikasta. Nämä tuliliskot saavat sitten muuttaa Mikan vanhemmille, joilla on
jo ennestään meiltä muutama poikanen. Hoidon pitäisi siis olla
heille tuttua.
Kake on sitten hieman vaativampi
tapaus. Kake on aika arka ja kärsii nopeasti väärissä oloissa.
Lisäksi Kake syö vain eläviä ötököitä :) Vaikka se varmasti
olisi onnistunutkin, niin itse en halunnut riskeerata Kaken antamista
jollekin kaverille, vaan halusin antaa sen osaaviin käsiin, jolle
nuo ötökätkään eivät olisi järkytys. Pistin siis netin
matelijafoorumille ilmoitusta että hoitajaa tarvitaan, ja sopiva
tyyppi onneksi löytyi nopeasti. Kake muuttaa siis Kotkaan vaihdon
ajaksi. Enää pitää huolehtia noista automatkoista ja Kaken
turvallisesta kiinnisaamisesta :D
Sellaista. Ehkä seuraavan kerran päästään päivittämään jo Islannin puolelta.