Road trip, ensimmäinen päivä

Jepaa, niin vaan on saatu kaikki kurssit ja tentit ja esseet ja mitkälie koulujutut tehtyä, ja 50 noppaa pitäisi olla kasassa. Eikä ollut edes kummoinen homma. Joka tapauksessa, nyt on sitten päästy viettelemään sitä kuuluisaa lomaa noin viikon verran jo, muutama päivä olisi vielä jäljellä ennen kuin astellaan taas Suomen kamaralla.

Loman kunniaksi päätimme lähteä tutkimaan Islantia hieman kaukaisemmistakin kolkista. Vuokrasimme siis auton ja lähdimme huristelemaan. Mika halusi nähdä Vatnajökullin ja minä Akureyrin, pohjoisen suurimman kaupungin (ja koko Islannin suurimman, ellei pääkaupunkiseutua lasketa), joten luonnolliseksi reittivalinnaksi valikoitui Islannin ympäri kiertävä ykköstie eli Ring Road.

Yleensä tähän Islannin kiertämiseen käytetään ehkä sellaisen viikon verran aikaa, mutta me päätimme nyt olla vähän nopeampia ja teimme sen kolmessa päivässä. Olemme ensinnäkin nähneet jo monia kohteita, joille emme enää tällä kertaa jaksaneet mennä, toisekseen aktiviteetteja on huomattavasti vähemmän tarjolla näin talviaikaan. Lisäksi Mikan elimistö ei olisi kestänyt kaikkea sitä romanttisuutta, jos olisimme jatkaneet tätä matkaa yhtään kauemmin :DJos joku nyt suunnittelee tällaista vastaavanlaista matkaa kesällä, kannattaa siis ehdottomasti varata enemmän matkapäiviä.

Koko kolme päivää maisemat näyttivät suunnilleen tältä, ainakin noin värinsä puolesta, koska aurinko ei enää niin jaksa vaivautua nousemaan kunnolla.

Auringonnousu Hveragerðissä

 Näin talvella ei myöskään ollut kauheaa paniikkia minkään varausten kanssa, päätimme viikonlopun aikana lähteä, maanantaina varasimme auton ja hotellit, tiistaina lähdimme matkaan :D Ensimmäisen matkan etappi oli Reykjavikista Höfniin, eli etelärannikkoa pitkin. Pelkkää ykköstietä ajamalla reitin varrelle osuu paritkin kuuluisat vesiputoukset, jättimäisiä kivipaaseja (mun lemppareita! :D) ja Vatnajökull kaikkine nähtävyyksineen. Hieman jos poikkeaa muillekin teille, pääsee näkemään geysireitä, lisää vesiputouksia, Þorsmörkin (joka on kuulemma Islannin kaunein alue) ja vaikka mitä muutakin. Etelärannikkoon käyttäisin siis ensikertalaisena vähintään kaksi päivää, ellei kolmekin.

 

Yhdelle useastikin vieraillulle kohteelle oli kuitenkin nytkin pysähdyttävä, koska matkassa mukana oli myös jalusta :D Seljalandsfoss päästiin siis ikuistamaan nyt myös hieman pitemmän valotusajan kanssa. (Suomeksi = niistä kuvista tulee tän näkösiä kun ylhäältä huomaa)

Kivipaaseja!

Kivipaaseja!

Kivipaaseja!

Nyt on onnellinen täti ku näki vähän kivipaaseja

Yllätys, lisää kivipaaseja!

Jännien kivipaasisessioiden jälkeen päästiin jälleen etenemään... (Mutta ei ennen kuin syötiin sellaisessa paikassa, josta oli näkymä kivipaaseille.) Seuraavaksi vuorossa oli Vatnajökull, joka oli sitten viimenäkemän kokenut aikamoisen muutoksen. Näin talven tullen jäämassa kun on alkanut jälleen kasvaa, ja uusi jää näyttää nätisti siniseltä. Siinä kyseisessä outlet glacierissä, jossa kuvataan Game of Thronesia, näkyi myös jotain jännää, mutta emme päässeet lähemmäksi tutkimaan tai kuvaamaan sitä. Täytyy vain tutkia tarkemmin kyseisen sarjan jaksoja josko se näkyisi :D Myös vuoret olivat saaneet lumipeitteen, joten jään rajaa ei ollut läheskään niin helppo huomata kuin silloin syksyllä.

Sinistä jäätä

Suurin muutos oli kuitenkin tapahtunut Jökulsárlónilla. Sitä oli odotettu koko päivä, ajettiin kilpaa auringonlaskun kanssa että ehdittäisiin ottamaan siitä sellaisia hienoja sinisiä kuvia ja sitten... Eihän tässä koko lammessa ole yhtään jääklönttiä! Tai no, oli siellä yksi. Tässä vaiheessa suosittelen erittäinkin lämpimästi vierailemaan tässä blogissa muutaman postauksen taaksepäin, kohtaan jossa kerron Vatnajökullista, ja katsomaan niitä hienoja ja törkeän suuria jäävuoria, jotka täyttävät koko järven niin ettei vettäkään meinaa erottaa. Ja sitten palaamaan takaisin ja katsomaan tätä yhtä yksinäistä ja surullista jäälauttaa.

"Äiti, miks kukaan ei leiki mun kaa?"

Täällä melkein nähtiin hylje

Islantilaiset tykkäävät jouluvaloista

Höfnissä majoituimme pienessä majatalossa, ja saimma kunnian olla paikan ainoat vieraat. Majatalo oli rakennettu vanhaan maatilan asuinrakennukseen (ei latoon tai navettaan, kuten yleensä :D) ja maatilan omistajat pyörittivät kaikkea henkilökohtaisesti. Vastaavanlaisia paikkoja on koko Islanti täynnä, joten jos paikallisiin tutustuminen houkuttaa, suosittelen yöpymään tällaisissa paikoissa. 

Hintatasosta on mainittava sen verran, että nyt kun ei tosiaankaan voi oikein mistään sesonkiajasta puhua, kaikki oli oikeinkin sopivan halpaa näin budjettimatkaajan rahapussille. Autosta maksoimme ylimääräisine vakuutuksineen naurettavan pienen summan 132 euroa, jolla ei Suomessa pääsisi edes Lappeenrannasta Helsinkiin. Ja minun pitäisi tietää, vuokraan sentään autoja työkseni. Satuimme vielä saamaan astetta paremman auton samaan hintaan, koska vuokrafirma oli mokannut jotenkin, eikä meidän varaamamme hintaluokan autoja ollut saatavilla.

Päivien kaksi ja kolme matkakertomukset saattavat ilmestyä vasta Suomen puolelta, koska tämä pieni läppäri on kärsinyt aika kovia ja on kovin hitaalla päällä. Tämänkin postauksen kuvat piti ladata vain neljä kertaa, puhummattakaan siitä kuinka monta kertaa tämä kone jumitti kun kuvia yritti saada kuvankäsittelyohjelmasta ulos... Yritän tässä kuitenkin ehkä jotain pieniä postauksia saada aikaiseksi jostain turhasta, vaikka pakkaamisesta :D